Marjatan päiväkirja Paavon matkasta psykiatrisessa hoitojärjestelmässä
                             
                                    BLOGI  7

 KUN JÄRJESTELMÄ IMAISEE  SISÄÄNSÄ SE EI HELPOSTI PÄÄSTÄ SIITÄ POIS


             KOLMAS   HOITOJAKSO PSYKIATRISELLA OSASTOLLA

Osastolle meno  on todella vaikeaa, koska tietää että joutuu taas uuteen lääkeputkeen.
 
Edellisten lääkkeiden vieroitusoireet jylläävät vielä elimistössä,  voimat ovat vähissä, takana monen viikon  valvotut yöt.  Väsymys valtava. Unissakävelijä voisi kuvata olemusta parhaiten.

   Lääkkeet ovat vaikuttaneet laajasti koko kehossa  aineenvaihduntaan, suoliston toimintaan, aivojen tunnekeskukseen.  Pelkotilat ovat luonnollista seurausta tällaisesta koko elimistöä ravisuttavasta häiriöstä, kun ei pysty hallitsemaan sitä.
 Kun lääkket loppuvat, elimistö ja aivot joutuvat hakemaan normaalia toimintaansa takaisin mikä saattaa kestää pitkäänkin.  Tämä myllerrys on nyt Paavon kohdalla.

 Apua on saatava vaikka mistä tahansa kivenkolosta.Päivästä toiseen hän kääntyy puoleeni ja kyselee apua. Siinä kaksi yhtä neuvotonta vain katselevat toisiaan.

 Paavo miettii että jospa menisi yksityiselle, mutta niiden etsimiseen kaukaa Tampereelta ei tässä tilanteessa  ole voimia.Fyysinen toimintakykykin on väsymyksen runtelema, ei jaksaisi kulkeakaan minnekään.
  Poliklinikan lääkäri joka on todella yritänyt auttaa lopettamalla lääkkeet häviää nyt jonnekin. Uusi aika on kyllä mutta jossain kaukaisuudessa tulevassa.  Uuden lähetteen psykiatrian osastolle hän on kuitenkin tehnyt. 

  Silloin minä keksin että jospa laitan lääkärille kirjelapun jossa kiellän lääkkeiden antamisen ja kirjoitan että yhdessä keskustelisimme tilanteesta ja hoidosta.
  Tämä tuntui helpottavan Paavoa ja hän päättää lähteä osastolle.

                            Kirjoitan mukaan lapun:
   Paavoa hoitavalle lääkärille
Paavolle ei saa antaa minkäänlaisia neurolepti lääkkeitä eikä Opamox tyyppisiä lääkkeitä niiden vakavien haittavaikutusten vuoksi ennen kuin hoitoneuvottelussa sovitaan lääkityksestä ja muista hoitoon liittyvistä seikoista.
                                                         

                       Nyt alkaa taas tuttu hoitoputki.
1.3. Heti osastolle mentyä annetaan suoneen Ativan injektio. Tämän bentsodiatsepiinin vaikuttava aine on loraxepam, tästä on myös Temesta nimistä lääkettä. Edellisellä kerralla Paavolle syötettiin Opamoxia nyt se on vaihtunut Ativaan.  Hoitoputki aloitetaan siis tutulla kaavalla.

4.3. Osastolla on vastassa yllätys
Kun menen vierailulle, näen ihmisen joka on kuin veltto ja nääntyneen näköinen  kuin lankavyyhti. Hyvä että jaksaa päätään nostaa.

 Paavo kertoo heti että hän on nyt pakkohoidossa täällä  ja huomenna  pitää mennä sähköhoitoon.
  Pakkohoitoon saman tien kun tulit tänne?
 Niin ne sanoo että masennus on niin vakava ettei voi mennä osaston ulkopuolelle.
  Oletko antanut luvan sähköön?
   En ole, mutta ne sanoi että jos et suostu sähköhoitoon sinut laitetaan pois, ei sinulla ole oikeutta kieltäytyä.

  Paavo kertoi että hänelle on piikitetty nyt kolme päivää Ativatia suoneen ja nyt annetaan lisäksi  Temestaa. 
  Kuinka hän voisi tuollaisessa lääkehuurussa lähteä kotia? Kuolema siellä odottaisi kun ei olisi mitään apua saatavilla.

  Mitäs lääkäri sanoi siitä minun kirjelapusta  jossa pyysin että ei anneta lääkkeitä ennekuin hoidosta on yhdessä sovittu.
  Sitä Paavo  ei jaksa muistaa. Mahdollisesti  asiasta ei olla puhuttu mitään tai sitten  hänet huumattiin noilla bentsoilla mahdollisimman pian  eikä muistikuvia ole voinut jäädä. 
  En minä ole jaksanut mennä syömäänkään ne ovat tuoneet ruuan tänne sänkyyn. En tahdo millään jaksaa aamulla nousta ylös kun kroppa on ihan lamassa. Suihkuun pakottivat mutta en tahtonut jaksaa vaatteita heittää pois.

Hoitaja tulee huoneeseen.  Ihmettelen mitä tämä pakkohoito oikein on,  millä perusteella tällaista tehdään?
 Lääkäri on näin määrännyt, sanoo hoitaja.  Paavo ei ole nyt kykenevä lähtemään  talon ulkopuolelle ulos ja jos hän lähtee niin pakkohoito estää sen.
   Mutta ei kai Paavo nyt ole karkaamassa täältä mihinkään kun itse vapaaehtoisesti on tullut?  Eikä tuollaisessa kunnossa mihinkään pysty lähtemäänkään hyvä kun seisomassa pysyy.
  Tämä on lääkärin päätös, hänen kanssaan voi keskustella.

  Pyydän saada nähdä M1 ja M3 lähetteet. Paavo ilman muuta antaa suostumuksen, koska hänkin halua nähdä mitä hänestä on kirjoitettu. Hoitaja lupaa toimittaa kun puhuu lääkärin kanssa.
 Niitä ei koskaan anneta.

Matkalla kotiin sydänalaa kuristaa.  Tämä on jo liikaa minulle. Ihmetykseni kaikesta hoidosta alkaa muuttua kiukuksi, eihän Paavo kotoa lähtiessä ollut tuollainen vetelä rätti. Mitähän tästä vielä kehittyy.

  Osastolla ei taida karkaamiset olla kovin harvinaisia, Paavo on niistä silloin tällöin maininnut. Yleensä karkurit tuodaan poliisin kyydillä takaisin.
  Minä en ole oikein osannut raegoida näihin, tuntuu liian oudolta ajatellakaan että sairaalan  potilaita tuodaan poliisikyydillä. Heidän täytyy olla pakkohoidossa ja itsemääräämisoikeus on poistettu.
  Nyt tämä karkaaminen tuleekin näin lähelle, oma puoliso laitetaan pakkohoitoon ettei lähtisi ulos.

                 Taas alkaa lääkeputki
5.3.
 Ei ole mitään merkitystä sillä että annoin Paavolle sen lapun lääkkeistä. Hänelle aloitetaan Abilify lääke. Vaikka Paavo sanoi että ei haluaisi alkaa syödä lääkkeitä lääkäri vain totesi että kyllä tämä sinun sairautesi tarvitsee lääkkettä.
Mitään hoitoneuvotteluakaan ei olla pidetty. Minä en ole nähnyt ollenkaan lääkäriä.

 6.3.
Paavo on viety  eilen sähköön. Hän kertoo sieltä kuulumiset, että se oli kauheinta mitä olen ikinä kokenut. En meinannut  herärä millään, olin ihan sekaisin.
 Siten minä olen Ketamiini-tutkimuksessakin. Ne toivat sellaisen kaavakkeen ja käskivät allekirjoittaa sen.   Se on vapaaehtoista ja voi koska vain lopettaa.

  Paavo näyttää paperia.

Hyvä potilas
Pyydämme Teitä osallistumaan tukimukseen, jossa selvitetään s-ketamiinin käyttöä psykiatrisen sähköhoidon nukutuksessa  sekä s-ketamiinin vaikutusta sähköhoidon jälkeiseen toipumiseen ja masennuksen hoidon tuloksiin. Pirkanmaan sairaanhoipiirin eettinen toimikunta on antanut tutkimuksesta myönteisen lausunnon...

 Ennen kirjallisen suostumuksen antamista Teillle kerrotaan sekä suullisesti että kirjallisesti tutkimuksesta ja saatte riittävästi aikaa pohtia osallistutteko tutkimukseen....

   Tekstiä jatkuu vielä toista liuskaa.



 Minä kauhistun. Lopeta ihmeessä tuollainen, et sinä ole mikään koekaniini jolla tehdään täällä ihmiskokeita, kiihdyn Paavolle.
 Mutta eihän sitä tiedä vaikka minä olisin siinä ryhmässä jolle ei sitä anneta, niitä on kaksi ryhmää.

  Paavo on lääkitty aika pökkyrään, hän on helppo taivutettava allekirjoittamaan papereita.Sen näkee jo hänen mongertavasta puheestaan. Liikumisesta en tiedä koska makaa koko ajan sängyssä.
  Ativan injektio menee edelleen joka päivä. Sitä on piikitetty jo viikon verran. Lisäksi tarvittaessa Temestaa.

8.3.
  Paavo kertoo että eilen oli taas sähkössä, Minä en meinannut herätä ollenkaan, hoitajat huutelivat vieressä, oli kauhea olo vielä kun tulin osastolle.
  Nyt  en jaksanut aamulla nousta ylös. Ne yritti pakottaa aamupalalle eivätkä tuoneet enää huoneeseen. Minä menin sitten iltapäivällä yhden aikaan syömään aamupalan.
 Siihen asti olit ilman mitään ravintoa?
 Niin.
  Sanoin että taidat olla siinä Ketamiini ryhmässä, eihän herääminen ennen ole ollut noin kauheaa.

9.3.
Sähköpäivä. Taas oli kauhea lähteä. Paavo sanoi että tämä on varmaan kuolemaksi, sitten minä vain lakkaan olemasta eikä kukaan ilmoita omaisille kuitenkaan. Tämä kaikki päättyy huomenna tai ylihuomenna.

Nyt Paavo kieltäytyy  Ketamiini tutkimuksesta. Sanoo että on tehnyt virheen suostuessaan siihen.

Abilify lääkettä nostetaan, se oli Nokialla sähköa antavan lääkärin määräys.

Ihmettelen tuota sähköosaston  lääkärin lääkemääräyksiä. Eihän hän näe potilasta kuin muutaman minuutin ennen nukutusta ja siinä ajassa on näkevinään hänen vointinsa  että tarvitsee lisää lääkettä.
  Tuollaisessa lääkehuumeessa oleva, mihin Paavo on nyt taas laitettu, näyttää tosi sairaalta, tai psykoottisesti masentuneelta. Tämän diagnoosinhan sähkölääkäri  on Paavolle aikaisemmin antanut.
  Tai enhän minä tiedä  mitä tietoja sairaalan  osaston lääkäri on kertonut hänelle. Vai näkyykö sähköshokin aikana jotain sellaista joka edellyttää lääkeen nostoa. Eihän tällaista tietoa kerrota julkisesti, hoidetaan vain.

13.3.
 Sekava olo jatkuu edelleen osastolla. Aamut ovat kauheita, ei jaksa lähteä aamupalalle, kykenee sinne usein myöhässä, toimintakyvyn palautuminen ja pukeutuminen vievät paljon aikaa. Iltaa kohti usein piristyy.
  
 Paavo patistetaan liikkumaan ja hän lähtee hoitajan kanssa urheiluliikkeseen. Paavo osataa lippalakin.  Mutta hän ei osannutkaan käytää pankkikorttia vaan hoitajan piti kädestä pitäen opastaa. Ihme kun muisti tunnusluvun.

16.3. Uusi lääke Anafranil 25mg aloitetaan.
Viikon päästä lääke nostetaan puolella 50mg.
Sitten  sähköosaston lääkäri nostaa sitä jälleen viikon kuluttua 150mg.

16.3.

Pakkohoidossa oleva Paavo saa lääkäriltä luvan puolen tunnin vapaakävelyyn kaksi kertaa päivässä. Lähdemme ulkoilemaan  joka kerta kun käyn vierailulla.

29.3.
Paavo alkaa  valittamaan kuinka hänen mielestään lääke alkaa aiheuttaa kovaa hikoilua, kasvot ja päänahka alkavat hilseillä ja olo alkaa käydä kovin raskaaksi.
  Hilseilyyn annetaan Histec voidetta.
 
  Kotilomalla Paavo havaitsee että silmäluomet alkavat turvota ja siihen tulee pieni haava.  Anafafranilia vähennetään koska Paavon mielestä se aiheuttaa tätä. Muutaman päivän  kuluttua lääke  nostetaan takaisin.

Sähköhoito jatkuu edelleen. Sähköllä on selvästi piristävä vaikutus.  Sähkössä nukutuksesta herääminen ei ole niin kauheaa vaan on heräämössä asiallinen ja rauhallinen. Olemus on selvästi muuttunut normaalimmaksi

 Paavon päivät kuluvat  sängyssä maaten.

     Jos olisi pyssy
  Mennessäni vierailulle Paavo vaikutti selvästi tympääntyneeltä oloonsa. Ajatukset kiertävät samaa rataa kun mitään ei tapahdu. Väsynyt olo ei korjaannu yhtään vaikka kuinka pistäisi pillereitä poskeen ja lepäisi.  Ilmeisesti Anafranilin lisääminen nopeassa tahdissa alkaa vaikuttamaan elimistöön lamaannuttavasti.

 Kerran hän alkaa kertoa miltä hänestä tuntuu olla siellä.
  Minulla on sellainen kauhea tunne että jos olisi pyssy tai puukko niin hävittäisin kaikki täältä. En varmaan voisi hillitä sitä jos olisi mahdollisuus,  sellainen kauhea tunne on sisällä.
  Ymmärrän hyvin Paavoa. Hän joka on tyyneys ja lempeys ollut aina ei  kuitenkaan koskaan tekisi tällaista. Siksi Paavo kertoo minulle ajatuksiaan koska tietää että eihän hän mistään sitä pyssyä tai puukkoa saa ja jos saisi varmasti kontrolli pelaisi.
  Jotenkin ymmärrän nyt niitä joukkosurmaajia jotka ovat päätyneet kauheisiin tekoihin. Hehän ovat olleet myös näiden lääkeiden syöjiä.

              Ylläpitosähkö
Paavo kotiutuu parin kuukauden osastojakson jälkeen. Kotoa käsin hän käy kuitenkin vielä pitkään ylläpitosähköhoidossa.  Vien hänet osastolle edellisenä päivänä ja haen seuraavana päivänä pois.

Sähkö jatkuu ja jatkuu. Paavo pyytää joka kerta että lopetettaisiin koska ei koe saavansa siitä mitään hyötyä eikä jaksaisi millään enää tulla.  Mutta lääkäri ei tapansa mukaan kuuntele potilastaan vaan antaa aina vaan uuden ajan.  Käynnit alkavat todella olla niin vastenmielisiä että alan ihan huolestua. Jo viikkoa ennen kun sähköaika alkaa lähestyä Paavo tulee masentuneen oloiseksi ja vetäytyy omiin oloihinsa.
  Sanon Paavolle että etkö voisi vain jättää menemättä sinne ja ilmoitat että lopetat. Sinulla on itsemääräämisoikeus omaan elämääsi etkä ole edes enää osaston kirjoissa.

Paavo sanoo ei se käy. Jos en mene sovittuna aikana minut tullaan hakeman poliisin kanssa ja se on vain yksi lääkärin allekirjoitus paperiin niin olen taas pakkohoidossa.  Kyllä sieltä olisivat kaikki muutkin lähteneet pois mutta pantiin pakkohoitoon ja sitten niitä tuotiin poliisin kanssa takaisin.

Silloin ymmärrän minkä pelon ja trauman Paavo on saanut  näistä hoitojaksoistaan. Parasta totella kun käsketään.

Kerran Paavo sattui näkemään osaston käytävällä tapahtuman joka järkytti häntä.
 Potilas ja kaksi hoitajaa.  Potilas toistaa:  Minä en halua lähteä. Haluan lopettaa. Kuuletteko, uskokaa minua. Älkää pakottako.  Silloin kaksi hoitajaa ottavat häntä käsistä kiinni ja alkavat taluttamaan ulkona odottavaan autoon sähköhoitoon.

           
                           Seuraava:  Paperipotilas ja sairaalapersoona